Autohuolto- ja rengaspalveluja toteuttava yhteistyökumppanimme Vianor mahdollisti haastattelun Nokian Renkaiden kehityspäällikkö Mikko Liukkulan kanssa, joka valotti yksityiskohtaisesti kahden artikkelin pituudelta sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden eroja. Tässä artikkelissa kerromme renkaiden kulumisesta, alustan kunnon vaikutuksesta renkaisiin sekä siitä miten renkaat vaikuttavat auton toimintasäteeseen. Hyppää mukaan ja lue ensimmäinen osa artikkelisarjastamme!
Mikä on normaalia renkaiden kulumista ja mistä se aiheutuu?
”Lähtökohtaisesti rengas kuluu ainoastaan silloin kun se luistaa. Toisin sanoen, vapaasti pyörivä rengas, jossa on oikea rengaspaine, kuluu hyvin vähän”, Liukkula tiivistää. Moottoritiellä ajettaessa vetävä rengas siirtää voimaa moottorista tiehen, jolloin se luistaa hieman ja kuluu. Esimerkiksi etuvetoisissa autoissa huomataan eturenkaiden kuluvan nopeammin, sillä kaikki voima välittyy eturenkaiden kautta niin kiihdytys-, kuin jarrutustilanteissa. ”Tyypillisesti normaalissa käytössä kiihdyttävä ja eteenpäin vetävä voima on kuitenkin eniten kuluttava”, Liukkula tarkentaa.
Liukkulan haastattelussa käy erityisen selväksi, että ajotapa on yksi suurimmista renkaiden kulumiseen vaikuttavista tekijöistä, niin sähkö-, kuin polttomoottoriautoissakin. ”Mitä kovempia kiihdytykset ovat, tai mitä kovempaa autolla ajetaan, sitä enemmän renkaat kuluvat”, Liukkula vahvistaa. ”Tyypillinen renkaan kuluma rauhallisessa ajossa on yhden millimetrin kuluminen 10 000 kilometriä kohden.”
Poikkeaako renkaiden kuluminen merkittävästi sähkö- ja polttomoottoriautojen välillä?
Sähkö- ja polttomoottoriautoja ja niiden renkaiden kulumista vertailtaessa, on huomioitava, että sähköautot ovat usein suurempia kuin polttomoottoriautot – lukuun ottamatta uusia pienempiä sähköautoja. Jos puolestaan verrataan kokoluokassaan samanlaisia sähkö- ja polttomoottoriautoja, voidaan todeta, että painoero jää vain muutamaan sataan kiloon. Yleisesti ajoneuvoihin suunnitellaan renkaat, joiden kantavuusluokka vastaa ajoneuvon painoa, eli painavammassa autossa on suuremmat renkaat.
Nokian renkaat suoritti talviajotestin Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarenkaillaan. Koeautoina toimi viisi sähköautoa, sekä kolme vastaavan kokoista polttomoottoriautoa, joissa on samankokoiset renkaat. Autoilla ajettiin talven ajan etsien samalla renkaiden kulumiseen vaikuttavia tekijöitä. Testin lopputulema oli selkeä: kuljettajan ajoprofiili vaikutti eniten renkaiden kulumiseen. Minkälainen kuljettaja oli kyseessä? Kuinka kovia kiihdytykset olivat olleet ja ajettiinko enemmän kaupunki- vai maantieajoa? Liukkula mainitseekin erityisesti, että nämä tekijät vaikuttivat renkaiden kulumiseen enemmän, kuin auton vääntö tai moottorin tehokkuus.
Miten luistonesto vaikuttaa renkaiden kulumiseen?
Vertailtaessa sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden kulumista on ehdottomasti huomioitava myös luistonesto. Esimerkiksi nelivetoisen sähköauton luistonesto on paljon parempi kuin vastaavan tehoisessa polttomoottoriautossa. Kun rengas polttomoottoriautossa alkaa luistaa, ryhtyy auto jarruttelemaan luistavaa rengasta ja pienentämään polttomoottorin tehoa. Toimintojen sykli on huomattavasti hitaampi verrattuna sähköautoihin, joissa toiminnot saadaan suoritettua kymmeniä, ellei satoja kertoja nopeammin polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautossa luistonesto voidaan sähkömoottorin erittäin nopean ohjauksen johdosta suunnitella toimimaan paljon polttomoottoriautoa paremmin.
Käytännön eron luistonestossa huomaakin selvästi, kun vertaillaan esimerkiksi kahta tehokasta autoa keskenään. Mikäli tehokas sähköauto kiihdytetään maantiellä ripeästi nollasta sataan, rengas ei juurikaan ehdi luistaa. Toisaalta vastaavan teholuokan polttomoottoriauto jättää hyvin todennäköisesti renkaiden kulunutta pintaa maantiehen. ”Sähköauton luistonesto on yleensä parempi ja rengas luistaa vähemmän, kuin polttomoottoriautossa. Toisaalta, kun tehoa on huomattavasti enemmän, ja jos tehoa käytetään, niin ilman muuta rengas luistaa ja kuluu enemmän”, Liukkula summaa.
Sähköautot käytettävä alustatarkastuksessa säännöllisesti – vaikuttaa olennaisesti renkaiden kulumiseen.
Liukkulan mukaan sähköautojen renkaiden virhekulumalle löytyy yksinkertainen syy: ”Sähköautojen suuren tehon vuoksi alustan komponenttien kuluminen on yleisesti nopeampaa, kuin polttomoottoriautoissa ja alustaviat ovat yleisempiä, esimerkiksi puslat ja nivelet kuluvat polttomoottoriautoon verrattuna melko nopeasti. Tämä saattaa johtaa renkaiden virhekulumaan.”
Alustavikoja ei välttämättä löydetä katsastuksessa, vaan auto täytyy käyttää asiantuntevalla alustapajalla, jossa voidaan huomioida miten esimerkiksi tukivarsien puslat ja nivelet ovat kuluneet. Renkaiden sisäreunojen kuluminen kielii yleensä nimenomaan alustan ongelmista. Liukkulan neuvo on selkeä: ”Suosittelisin, että sähköauto käytetään 100 000 km välein alustatarkastuksessa. Näin toimimalla säästetään helposti yhden rengaskierroksen hinta.” Hänen mukaansa useissa sähköautoissa huolto-ohjelman puuttuminen altistaa alustan vioille, sillä alustan ja siihen kuluvien osien tarkastuksen aikatauluttaminen jää auton omistajan vastuulle.
Pystytäänkö rengasvalinnoilla vaikuttamaan sähköauton toimintasäteeseen eli rangeen?
”Eniten rangeen vaikuttavat ajonopeus ja ulkoilman lämpötila, sekä keliolosuhteet, eli onko tie kuiva, märkä tai peräti sohjoinen. Valitse ensisijaisesti keliin ja ajoprofiiliin sopiva mahdollisimman turvallinen rengas. Mukavuus- ja taloudellisuusasiat tulevat sen jälkeen”, Liukkula tähdentää.
Rengasteollisuus on viime aikoina keskittynyt vierintävastuksen pienentämiseen, sillä energiatehokkuus on autojen ja renkaiden myyntivaltti. Tietyissä tilanteissa, kuten ensiasennusrenkaissa saatetaan tehdä kompromisseja renkaan muiden ominaisuuksien suhteen, jotta saavutetaan mahdollisimman pieni vierintävastus sekä mahdollisimman suuri range. Esimerkiksi, mitä pienempi urasyvyys renkaassa on, sen pienemmäksi jää myös vierintävastus, sillä vaimentavaa materiaalia on vähemmän. Useissa ensiasennusrenkaissa esimerkiksi kesärenkaiden urasyvyys jää 6–6,5 millimetriin, kun taas jälkimarkkinarenkaissa urasyvyys on 7–8 millimetrin luokkaa. Lisäksi on huomioitava renkaan paino, sillä kevyemmässä renkaassa on pienempi vierintävastus.
”Talvirenkaissa on usein yllättävän pieni vierintävastus”, Liukkula huomauttaa. Märkäpito ja vierintävastus ovatkin vastakkaiset asiat: Talvirenkaissa, joissa käytetään paljon luonnonkumia, on huomattavasti pienempi vierintävastus verrattuna synteettisestä kumista valmistettuihin renkaisiin, joissa on puolestaan hyvä märkäpito. Luonnonkumissa on se etu, että sillä saavutetaan hyvä jää- sekä lumipito, mitä teollisilla synteettisillä kumeilla ei saavuteta. Tästä syystä pohjoismaisissa talvirenkaissa on monesti myös hyvä vierintävastus. ”Esimerkiksi Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ei häpeä juurikaan kesärenkaalle”, Liukkula toteaa. Nastarenkaissa on luonnollisesti hieman suurempi vierintävastus, mutta luonnonkumi materiaalina on kuitenkin vierintävastukseltaan vähäinen ja hyvä materiaali.
Monet rengasvalmistajat tarjoavat erityisratkaisuja nimenomaan sähköautoilijoiden tarpeisiin. Aina erikoisrenkaan osto ei kuitenkaan ole pakollinen, vaikka ne tuovatkin lisämukavuutta sähköiseen ajamiseen.
”Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut renkaitaan sähköautoja varten jo yli 10 vuoden ajan. Tarjoamme erityisesti sähköautoihin suunniteltuja rengasmalleja, mutta kaikki Nokian Tyres -brändi alla olevat tuotteemme ovat sopivia myös sähköautoon. Tästä kertoo myös renkaista löytyvä Electric Fit -symboli, joka ilmaisee, että renkaat voidaan asentaa sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti molemmissa”, vinkkaa Liukkula.
Artikkelisarjan seuraavassa osassa pääsemme Mikko Liukkulan johdolla perehtymään sähköauton renkaiden valintaan, rengasmeluun, ja renkaista huolehtimiseen.
Lue sarjan seuraava osa »
Kaipaako autosi alustatarkastusta? Ota yhteys lähimpään e-Expert-korjaamoon
Etsitkö sopivia renkaita juuri sinun autoosi? Tutustu Vianorin sivuihin