Mikä on normaalia renkaiden kulumista ja mistä se aiheutuu?

”Lähtökohtaisesti rengas kuluu ainoastaan silloin kun se luistaa. Toisin sanoen, vapaasti pyörivä rengas, jossa on oikea rengaspaine, kuluu hyvin vähän”, Liukkula tiivistää. Moottoritiellä ajettaessa vetävä rengas siirtää voimaa moottorista tiehen, jolloin se luistaa hieman ja kuluu. Esimerkiksi etuvetoisissa autoissa huomataan eturenkaiden kuluvan nopeammin, sillä kaikki voima välittyy eturenkaiden kautta niin kiihdytys-, kuin jarrutustilanteissa. ”Tyypillisesti normaalissa käytössä kiihdyttävä ja eteenpäin vetävä voima on kuitenkin eniten kuluttava”, Liukkula tarkentaa.

Liukkulan haastattelussa käy erityisen selväksi, että ajotapa on yksi suurimmista renkaiden kulumiseen vaikuttavista tekijöistä, niin sähkö-, kuin polttomoottoriautoissakin. ”Mitä kovempia kiihdytykset ovat, tai mitä kovempaa autolla ajetaan, sitä enemmän renkaat kuluvat”, Liukkula vahvistaa. ”Tyypillinen renkaan kuluma rauhallisessa ajossa on yhden millimetrin kuluminen 10 000 kilometriä kohden.”

Poikkeaako renkaiden kuluminen merkittävästi sähkö- ja polttomoottoriautojen välillä?

Sähkö- ja polttomoottoriautoja ja niiden renkaiden kulumista vertailtaessa, on huomioitava, että sähköautot ovat usein suurempia kuin polttomoottoriautot – lukuun ottamatta uusia pienempiä sähköautoja. Jos puolestaan verrataan kokoluokassaan samanlaisia sähkö- ja polttomoottoriautoja, voidaan todeta, että painoero jää vain muutamaan sataan kiloon. Yleisesti ajoneuvoihin suunnitellaan renkaat, joiden kantavuusluokka vastaa ajoneuvon painoa, eli painavammassa autossa on suuremmat renkaat.

Nokian renkaat suoritti talviajotestin Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarenkaillaan. Koeautoina toimi viisi sähköautoa, sekä kolme vastaavan kokoista polttomoottoriautoa, joissa on samankokoiset renkaat. Autoilla ajettiin talven ajan etsien samalla renkaiden kulumiseen vaikuttavia tekijöitä. Testin lopputulema oli selkeä: kuljettajan ajoprofiili vaikutti eniten renkaiden kulumiseen. Minkälainen kuljettaja oli kyseessä? Kuinka kovia kiihdytykset olivat olleet ja ajettiinko enemmän kaupunki- vai maantieajoa? Liukkula mainitseekin erityisesti, että nämä tekijät vaikuttivat renkaiden kulumiseen enemmän, kuin auton vääntö tai moottorin tehokkuus.

Miten luistonesto vaikuttaa renkaiden kulumiseen?

Vertailtaessa sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden kulumista on ehdottomasti huomioitava myös luistonesto. Esimerkiksi nelivetoisen sähköauton luistonesto on paljon parempi kuin vastaavan tehoisessa polttomoottoriautossa. Kun rengas polttomoottoriautossa alkaa luistaa, ryhtyy auto jarruttelemaan luistavaa rengasta ja pienentämään polttomoottorin tehoa. Toimintojen sykli on huomattavasti hitaampi verrattuna sähköautoihin, joissa toiminnot saadaan suoritettua kymmeniä, ellei satoja kertoja nopeammin polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautossa luistonesto voidaan sähkömoottorin erittäin nopean ohjauksen johdosta suunnitella toimimaan paljon polttomoottoriautoa paremmin.

Käytännön eron luistonestossa huomaakin selvästi, kun vertaillaan esimerkiksi kahta tehokasta autoa keskenään. Mikäli tehokas sähköauto kiihdytetään maantiellä ripeästi nollasta sataan, rengas ei juurikaan ehdi luistaa. Toisaalta vastaavan teholuokan polttomoottoriauto jättää hyvin todennäköisesti renkaiden kulunutta pintaa maantiehen. ”Sähköauton luistonesto on yleensä parempi ja rengas luistaa vähemmän, kuin polttomoottoriautossa. Toisaalta, kun tehoa on huomattavasti enemmän, ja jos tehoa käytetään, niin ilman muuta rengas luistaa ja kuluu enemmän”, Liukkula summaa.

Sähköautot käytettävä alustatarkastuksessa säännöllisesti – vaikuttaa olennaisesti renkaiden kulumiseen.

Liukkulan mukaan sähköautojen renkaiden virhekulumalle löytyy yksinkertainen syy: ”Sähköautojen suuren tehon vuoksi alustan komponenttien kuluminen on yleisesti nopeampaa, kuin polttomoottoriautoissa ja alustaviat ovat yleisempiä, esimerkiksi puslat ja nivelet kuluvat polttomoottoriautoon verrattuna melko nopeasti. Tämä saattaa johtaa renkaiden virhekulumaan.”

Alustavikoja ei välttämättä löydetä katsastuksessa, vaan auto täytyy käyttää asiantuntevalla alustapajalla, jossa voidaan huomioida miten esimerkiksi tukivarsien puslat ja nivelet ovat kuluneet. Renkaiden sisäreunojen kuluminen kielii yleensä nimenomaan alustan ongelmista. Liukkulan neuvo on selkeä: ”Suosittelisin, että sähköauto käytetään 100 000 km välein alustatarkastuksessa. Näin toimimalla säästetään helposti yhden rengaskierroksen hinta.” Hänen mukaansa useissa sähköautoissa huolto-ohjelman puuttuminen altistaa alustan vioille, sillä alustan ja siihen kuluvien osien tarkastuksen aikatauluttaminen jää auton omistajan vastuulle.

Pystytäänkö rengasvalinnoilla vaikuttamaan sähköauton toimintasäteeseen eli rangeen?

”Eniten rangeen vaikuttavat ajonopeus ja ulkoilman lämpötila, sekä keliolosuhteet, eli onko tie kuiva, märkä tai peräti sohjoinen. Valitse ensisijaisesti keliin ja ajoprofiiliin sopiva mahdollisimman turvallinen rengas. Mukavuus- ja taloudellisuusasiat tulevat sen jälkeen”, Liukkula tähdentää.

Rengasteollisuus on viime aikoina keskittynyt vierintävastuksen pienentämiseen, sillä energiatehokkuus on autojen ja renkaiden myyntivaltti. Tietyissä tilanteissa, kuten ensiasennusrenkaissa saatetaan tehdä kompromisseja renkaan muiden ominaisuuksien suhteen, jotta saavutetaan mahdollisimman pieni vierintävastus sekä mahdollisimman suuri range. Esimerkiksi, mitä pienempi urasyvyys renkaassa on, sen pienemmäksi jää myös vierintävastus, sillä vaimentavaa materiaalia on vähemmän. Useissa ensiasennusrenkaissa esimerkiksi kesärenkaiden urasyvyys jää 6–6,5 millimetriin, kun taas jälkimarkkinarenkaissa urasyvyys on 7–8 millimetrin luokkaa. Lisäksi on huomioitava renkaan paino, sillä kevyemmässä renkaassa on pienempi vierintävastus.

”Talvirenkaissa on usein yllättävän pieni vierintävastus”, Liukkula huomauttaa. Märkäpito ja vierintävastus ovatkin vastakkaiset asiat: Talvirenkaissa, joissa käytetään paljon luonnonkumia, on huomattavasti pienempi vierintävastus verrattuna synteettisestä kumista valmistettuihin renkaisiin, joissa on puolestaan hyvä märkäpito. Luonnonkumissa on se etu, että sillä saavutetaan hyvä jää- sekä lumipito, mitä teollisilla synteettisillä kumeilla ei saavuteta. Tästä syystä pohjoismaisissa talvirenkaissa on monesti myös hyvä vierintävastus. ”Esimerkiksi Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ei häpeä juurikaan kesärenkaalle”, Liukkula toteaa. Nastarenkaissa on luonnollisesti hieman suurempi vierintävastus, mutta luonnonkumi materiaalina on kuitenkin vierintävastukseltaan vähäinen ja hyvä materiaali.

Monet rengasvalmistajat tarjoavat erityisratkaisuja nimenomaan sähköautoilijoiden tarpeisiin. Aina erikoisrenkaan osto ei kuitenkaan ole pakollinen, vaikka ne tuovatkin lisämukavuutta sähköiseen ajamiseen.

”Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut renkaitaan sähköautoja varten jo yli 10 vuoden ajan. Tarjoamme erityisesti sähköautoihin suunniteltuja rengasmalleja, mutta kaikki Nokian Tyres -brändi alla olevat tuotteemme ovat sopivia myös sähköautoon. Tästä kertoo myös renkaista löytyvä Electric Fit -symboli, joka ilmaisee, että renkaat voidaan asentaa sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti molemmissa”, vinkkaa Liukkula.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa pääsemme Mikko Liukkulan johdolla perehtymään sähköauton renkaiden valintaan, rengasmeluun, ja renkaista huolehtimiseen.
Lue sarjan seuraava osa »

Kaipaako autosi alustatarkastusta? Ota yhteys lähimpään e-Expert-korjaamoon

Etsitkö sopivia renkaita juuri sinun autoosi? Tutustu Vianorin sivuihin

The post Miten sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaat eroavat toisistaan? Osa 1/2 appeared first on e-Expert.

Sähköautoja vertaillaan usein sen mukaan, mikä on auton toimintamatka eli range. Onko totta, että mitä suurempi range, sitä parempi? Pärjääkö sähköautolla, jonka toimintamatka on pieni? Oikeastaan rangen rooli sähköauton valinnassa ja käyttömukavuudessa on toisarvoinen, eikä se itsessään tee autosta parempaa tai huonompaa.

Sähköauton toimintamatka viittaa siihen, kuinka pitkälle autolla voidaan ajaa yhdellä latauksella. Toimintamatkalla on toki jonkinlainen merkitys autoiluun ja sen rytmittämiseen, sillä se määrittää, kuinka usein autoa on ladattava.

Sähköautoilua ei ole kuitenkaan järkevää verrata suoraan polttomoottoriautoiluun. Sähköauton akkua ei tarvitse ajaa täydestä tyhjäksi, vaan akkua kannattaa ladata aina silloin, kun siihen tulee sopiva tilaisuus. Mikäli sähköautoa käyttää arjessa lähinnä arki- ja työmatkoihin, ja auto on mahdollista ladata kerran-pari viikossa esimerkiksi yöaikaan kotona tai työpäivän aikana työpaikalla, ei latausta juuri tarvitse miettiä.

Kuten polttomoottoriautoissa, myös sähköautoissa on toki eroja. Toiset sopivat paremmin pitkän matkan ajoon ja toiset kaupunkiajoon. Jos tarkoitus on ajaa paljon pitkiä matkoja, kannattaa valinnassa panostaa akun riittävään toimintasäteeseen, korkeaan pikalataustehoon ja akuston esilämmitysmahdollisuuteen, jolloin matkanteko on joutuisampaa ja mukavampaa. Kehittyvän tekniikan ja akkuteknologian myötä sähköautojen toimintamatka on koko ajan kasvanut. Pidemmillä matkoilla lataaminen on hyvä suorittaa silloin, kun muutenkin pitäisi tauon. Näin matka ei käy liian raskaaksi ja auto tulee ladattua samalla, kun pitää itse kahvi- tai lounashetken. Myös pienempiakkuiset sähköautot soveltuvat satunnaiseen matka-ajoon, kun matkaan varautuu lisäpysähdyksin.

Lue myös, miten akun koko ja latausteho vaikuttavat sähköautoiluun – ja mikä painoarvo niille kannattaa antaa!

Sähköautoa harkitessa range ei siis ole kaikki kaikessa. Järkevämpää on miettiä, millaiseen tarpeeseen sähköautoa tarvitset ja miten lataus toimii luontevasti omassa arjessasi tai matkoillasi. Valitse auto siis omien käyttötarpeiden, älä toimintamatkan perusteella.

Jos tien päällä tulee yllättävä tilanne, kannattaa sähköautoilijan kurvata sähköajoneuvotekniikkaan perehtyneelle korjaamolle. e-Expert-korjaamoilla on valmiudet sähkö- ja hybridiautojen korjauksiin sekä huoltoihin. Etsi sinulle lähin e-Expert!

The post Sähköauton toimintamatka – onko sillä merkitystä? appeared first on e-Expert.

Moni sähköajoneuvoa harkitseva miettii sähköauton toimintaa ja käyttömukavuutta Suomen kovissakin pakkasissa. Sopiiko sähköauto Suomen talveen ja mihin on hyvä varautua?

Useimmiten sähköautot ovat hyvin miellyttäviä talviautoja. Kun talviautoilussa ottaa huomioon muutaman asian, ajo sujuu mukavasti ilman turhia yllätyksiä. Sähköauton toimintamatka eli range tippuu enimmillään noin 30 prosenttia erittäin kylmillä keleillä, mihin vaikuttavat matkustamon lämmitys ja pakkasilman aiheuttama korkeampi ilmanvastus. Ajomatka ja latauspysähdykset onkin järkevää suunnitella tiheämmin ja tarkemmin kuin kesäaikaan.

Akun latautuminen on hitaampaa kylmässä, mikä vaikuttaa pikalatauksen tehokkuuteen. Ajon aikana esilämmitetty akku mahdollistaa suuremman pikalataustehon heti latauksen alusta ja sitä kautta lyhentää tauon pituutta. Vaikka akun toimintamatka hieman lyheneekin pakkaskeleillä, kylmä sää on akun ikääntymisen kannalta positiivinen asia, sillä akku ikääntyy hitaammin ollessaan kylmä.

Sähköautoilijan kannattaa huomioida, että sähkönkulutus kasvaa kovalla pakkasella, sillä auton ohjaamo lämmitetään samalla sähköllä, jota käytetään matkanteossa. Kun esilämmityksen aloittaa auton ollessa laturissa, ei se lyhennä toimintamatkaa. Mahdollinen esilämmitys ennen ajoa parantaa myös matkustusmukavuutta. Sähköauto lämpenee kuitenkin nopeasti, vaikka esilämmitys olisi unohtunut eikä auton kylmyys tunnu ajossa samalla tavalla kuin polttomoottoriautossa.

Varautumalla vallitseviin talviolosuhteisiin etukäteen, on sähköautoilu pakkaskeleilläkin miellyttävää – ja selkeästi enemmän mahdollisuus kuin uhka!

e-Expert-korjaamoilla on sähköautotekniikkaan erikoistunut henkilökunta, joten jos tien päällä kuitenkin tulee yllättävä tilanne, tai haluat varmistaa sähköautosi ajokunnon ennen pitkiä talvireissuja, käy lähimmällä e-Expertillä!

The post Sähköautoilu Suomen talvessa – uhka vai mahdollisuus? appeared first on e-Expert.

Usein vertaillaan, millainen range eli toimintasäde sähköautolla on – tai pitäisi olla. Entä mikä on akun kapasiteetti ja miten hyvä latausnopeus on? Pelkästään toimintasäteen tai akun koon vertailu eivät vielä kerro koko totuutta. Käytännön kannalta kiinnostavin tieto on kuitenkin se, kuinka kauan matka kokonaisuudessaan kestää ja miten sujuvaa autoilu on.

Matka-aika muodostuu monen tekijän summasta

Ei ole yksiselitteistä, miten matka-aika sähköauton kanssa muodostuu ja onko pitkä toimintasäde tai suurikokoinen akku automaattisesti takuu sujuvasta matkasta. Matka-aikaan vaikuttavia tekijöitä ovat akun kapasiteetti, akulla ajettava matka eli toimintasäde tai range ja latausnopeus.

Sähköauton ja akun valinnassa on aina tehtävä jonkinlaisia kompromisseja, sillä akku on auton kallein komponentti. Jos akun koko on pieni, on pysähdyttävä useammin. Isommalla akulla pysähdyksiä tarvitsee tehdä harvemmin, mutta pysähdyksen aikana on ladattava enemmän energiaa. Tämä voi tarkoittaa pidempää pysähdystä ja siten pitkittynyttä matka-aikaa. Toisaalta taas isommissa akuissa latausteho on usein suurempi, joka osaltaan nopeuttaa lataamista. Jotta suuren akun kapasiteetin tai auton toimintasäteen hyödyn ymmärtää käytännön tasolla, on eri tekijät hahmotettava yhdessä, ja ymmärrettävä, millaiseksi matka-aika muodostuu nämä kaikki huomioiden.

Latausnopeuteen vaikuttaa moni tekninen yksityiskohta

Latausnopeuteen vaikuttaa paitsi akun koko, myös todella moni muu tekninen yksityiskohta, kuten akkukemia, akun kunto ja akun lämpötila. Kaikkiin yksityiskohtiin ei omilla toimillaan voi vaikuttaa, mutta jotain voi pyrkiä huomioimaan itsekin.

Akun ikääntyessä maksimilatausteho saattaa heiketä. Toisaalta tämä muutos ei ole kovin merkityksellinen akun normaalin käyttöiän puitteissa. Jatkuva pikalataus eli suurteholataus voi kuluttaa akkua, joten auto olisi hyvä saada säännöllisesti myös hidaslataukseen esimerkiksi kotona tai työpaikalla. Usein akun latausnopeus on suurempi silloin, kun akku on tyhjempi. Tästä syystä akku on järkevää ajaa melko tyhjäksi ennen latausta.

Toisaalta akun latausnopeuksissa voi olla hetkellisiäkin vaihteluita, jotka voivat johtua monista eri syistä. Syy voi olla laturissa, sähkönjakelussa tai esimerkiksi auton valmistajan tekemissä järjestelmään liittyvissä muutoksissa. Joskus esimerkiksi eri järjestelmäpäivitysten välillä voi olla eroja, kun järjestelmiin tehdään valmistajan toimesta muutoksia ja haetaan optimaalisinta lataustehoa.

Koska näissä kaikissa elementeissä on eroja eri automallien välillä, on hankalaa yksiselitteisesti tai yleispätevästi sanoa, mikä merkitys nimenomaan akun kapasiteetilla, toimintasäteellä tai latausnopeudella yksistään on.

Tässä esimerkissä on avattu kolmen esimerkkiauton matka-aika 1 000 kilometrillä, kun akun jäljellä oleva kapasiteetti (SOC) on 10–80 %. Esimerkissä vähiten aikaa latauspistokkeessa käyttänyt auto ei yltänyt kokonaismatka-ajaltaan kuitenkaan nopeimmaksi.

Esimerkki perustuu AVL List GmbH:n esimerkkilaskentaan.

Lataa akkua optimaalisessa lämpötilassa

Akun lämpötila on myös yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti lataus sujuu. Jos latauspisteelle tultaessa akun lämpötila ei ole optimaalinen, voi akun lataus käydä turhan hitaasti. Mikäli akun lämpötila on liian alhainen, osa latausenergiasta menee akun lämmittämiseen eli energiaa valuu hukkaan. Monissa sähköautoissa akkua voi lämmittää jo ennen latauspisteelle saapumista. Osassa autoissa lämmityksen voi asettaa manuaalisesti päälle. Joissain malleissa järjestelmä tunnistaa navigaattorin kautta valitun latauspisteen ja osaa ajoittaa akun lämmittämisen optimaalisesti latauspisteen lähestyessä. Kaikissa automalleissa ei mahdollisuutta akun lämmittämiseen ole, mutta jos mahdollisuus säätöön on, se kannattaa hyödyntää. Kaiken kaikkiaan sähköauton valinta, akun koko ja muut ominaisuudet vaativat puntarointia. Tässä auttaa ymmärrys siitä, mikä kaikki vaikuttaa mihinkin, ja miten kokonaismatka-aika sähköautolla muodostuu.

e-Expertit ovat tämän päivän ja huomisen autojen asiantuntijoita. e-Expert-korjaamoilla on aina koulutettu, ammattitaitoinen ja sähköajoneuvotekniikkaan erikoistunut henkilöstö. e-Experteillä tehdään muun muassa sähköautojen akkujen kuntotestauksia ja korjauksia. Etsi sinulle lähin e-Expert-korjaamo!

The post Sähköauton akun koko, latausnopeus ja range – mikä painoarvo näille kannattaa antaa? appeared first on e-Expert.

Sähköautojen akkujen lataus puhuttaa paljon, mutta perustuvatko väitteet todellisiin faktoihin vai kuumentaako keskustelua mututuntumaan pohjautuvat epäilyt? On hyvä ymmärtää, ettei sähköautoilua kannata yrittää verratta suoraviivaisesti polttomoottoriautoiluun. Tämä selkeyttäisi myös kiivaana käyvää keskustelua.

Tyypillisesti sähköauton käytössä askarruttaa miten akku kestää, onnistuuko lataus omassa arjessa ja mitä tapahtuu Suomen talvikeleissä auton toimintamatkalle. Entä soveltuuko sähköauto pitkänmatkan ajoon tai löytyykö matkan varrelta latauspisteitä riittävästi ja joutuuko latausasemilla jonottamaan?

Sähköautoilu vaatii ajattelutavan muutosta

Sähköautojen yleistyminen muuttaa autoilua monella tapaa ja samalla se vaatii ajattelutavan muutosta. Jos perinteisesti polttomoottoriautolla on totuttu ajamaan tankki täydestä tyhjäksi, ei sähköautoa kannata yrittää sovittaa samaan toimintatapaan. Sähköauton latauksen voi rytmittää eri tavalla kuin polttomoottoriautolla – ja näin kannattaakin tehdä. On järkevää ladata sähköautoa silloin, kun siihen muodostuu luonteva tilaisuus. Jos arjessa ajetaan säännöllisesti esimerkiksi muutamien kymmenien kilometrien mittaista työmatkaa ja auto voidaan ladata kerran pari viikossa, yöllä kotona tai työpäivän aikana työpaikalla, ei latauksella tarvitse juuri vaivata päätään. Arkiajoon riittävä lataus hoituu rutiininomaisesti ja käytännössä passiivisesti.

Mikä on sähköauton range – riittääkö se pitkän matkan ajoon?

Sähköautoja vertaillaan usein sen mukaan, mikä on sähköauton toimintamatka eli range. Näitä lukuja vertaillaan kiivaasti ja monesti toimintasäteestä haetaan perustelua sille, ettei sähköauto todellisuudessa ole toimiva ratkaisu esimerkiksi pitkän matkan ajoon. Itseasiassa kysymys toimintasäteestä on täysin toisarvoinen, jos muutetaan ajattelutapaa ja rutiineja. Pitkillä matkoilla sähköautoa kannattaa ladata aina silloin, kun tauko on muutenkin tarpeen.

”Kysymys toimintasäteestä on täysin toisarvoinen, jos muutetaan ajattelutapaa ja rutiineja.”

Pitkätkin ajomatkat onnistuvat suunnitelmallisuudella. Suomessa sähköautojen latausverkosto on jo todella hyvä, joten latauspaikkoja kyllä löytyy, ja oman reitin varrelta löytyvät latauspisteet voi tarkistaa valmiiksi jo ennen reissua. Latauspisteiden tilanteen voi tarkistaa reaaliaikaisesti esimerkiksi taukopaikkaa lähestyessä, ja jos jollain latauspaikalla on ruuhkaa, voi ennakoiden valita toisen. Pitkällä ajomatkalla on järkevää pitää taukoja jo oman jaksamisen vuoksi, ja lataukset kannattaa ajoittaa niihin hetkiin, kun muutenkin pitäisi tauon. Tauon aikana ladattu toimintamatka riippuu muun muassa auton lataustehosta. Esimerkiksi 50 kW:n keskiteholla lataa 20 minuutin tauon aikana 80 km:n toimintamatkan, kun taas 150 kW:n latauskeskitehon mahdollistava auto saa samassa ajassa 250 km toimintamatkaa. Suomen talvikelitkään eivät aiheuta ongelmaa sähköautoilijalle, kun ne osaa ennakoida. On hyvä tiedostaa, että lämmityksen vuoksi kasvanut sähkönkulutus lyhentää toimintamatkaa kovilla pakkasilla jopa 30 %. Kun tämän huomioi ja lataa hiukan useammin, sujuu sähköautoilu säässä kuin säässä.

Onko sähköauton lataus kallista?

Millaiset käyttökustannukset sähköautolla sitten todellisuudessa ovat? Joskus kuulee päiviteltävän, että pikalatureiden hinnat ovat korkeat, jolloin esimerkiksi diesel jäisi äkkiä halvemmaksi. On kuitenkin syytä katsoa kokonaisuutta: jos valtaosa latauksista on mahdollista tehdä kotona ja jopa ajoittaa latauksia esimerkiksi yöaikaan ja ladata edullisempaa pörssisähköä, pysyvät kokonaiskustannukset edullisina. Kustannuksiin voi jonkin verran vaikuttaa myös itse, huomioimalla milloin sähköautoa lataa.

Valitse sopiva auto omiin tarpeisiin

Sähköautoissakin on eroja ja toiset on suunniteltu enemmän kaupunkiajoon, toiset soveltuvat paremmin pitkiin ajomatkoihin. Jos on tarkoitus ajaa paljon pitkiä matkoja, kannattaa valinnassa panostaa akun riittävään toimintasäteeseen ja korkeaan pikalataustehoon, jolloin matkanteko on joutuisampaa. Pienemmälläkin akulla se toki onnistuu, mutta silloin on syytä varautua pitämään taukoja useammin. Kaikissa sähköautoissa ei ole akuston esilämmitysmahdollisuutta pikalaturille tultaessa. Jos arvostat lyhyitä taukoja pitkillä matkoilla myös talviaikaan, kannattaa valita auto, joka on varustettu tällaisella ominaisuudella. Kuten mitä tahansa autoa hankkiessa, kannattaa sähköauto valita ennen kaikkea omiin tarpeisiin perustuen.

e-Expert-korjaamot ovat tämän päivän ja huomisen autojen asiantuntijoita. e-Experteillä on koulutettu, ammattitaitoinen ja sähköajoneuvotekniikkaan erikoistunut henkilöstö. Koulutuksesta vastaa Örum-konserniin kuuluva korjaamopalveluihin erikoistunut asiantuntijayritys Diagno Finland Oy. Diagnon sähköautotekniikan asiantuntijatiimi on Suomen kärkikaartia. Etsi sinulle lähin e-Expert-korjaamo!

Artikkelia varten haastateltu asiantuntija:

Juha Seppälä, diplomi-insinööri ja sähköautoilija, kehitysjohtaja, Örum Oy

The post Sähköauton akun lataus – paljon puhetta, mutta missä fakta? appeared first on e-Expert.