Miksi sähköautoja pidetään huoltovapaina?

Sähköautoissa on huomattavasti vähemmän perinteisiä huoltokohteita kuin polttomoottoriautoissa. Niissä ei tarvitse vaihtaa moottoriöljyä, öljyn- tai polttoainesuodattimia eikä jakohihnaa. Tämä johtaa käsitykseen, että huoltotarvetta ei juuri ole. Käytännössä sähköautoille tehdään kuitenkin tarkastuksia ja joitakin huoltotöitä, kuten raitisilmasuodattimen, jarrunesteen ja jäähdytysnesteen vaihtoja.

Vaikka perinteiset huoltokohteet ovat vähäisiä, sähköautojen huoltotarpeet painottuvat muihin osa-alueisiin. Esimerkiksi alustan osien kuluminen on yleisempää sähköautojen painon vuoksi, ja jarrut saattavat vaatia erityishuomiota ruostumisen ja jumiutumisen estämiseksi.

Mistä tietää, milloin sähköauto pitää huoltaa?

Sähköautojen huoltotarve perustuu valmistajan huolto-ohjelmaan, aivan kuten polttomoottoriautoissakin. Näihin ohjelmiin sisältyvät tarkastukset kattavat muun muassa valot, jarrut ja alustan nivelet. Lisäksi määräaikaishuolloissa varmistetaan korkeajännitekomponenttien ja -kaapeleiden kunto sekä tarkistetaan akkukotelo kolhujen varalta.

Erityispiirteitä sähköautojen huollossa

Sähköautojen huoltoon liittyy useita erityispiirteitä, jotka sähköautoilijan on hyvä ymmärtää.

1. Jarrut ja regeneratiivinen hidastus
   Regeneratiivinen jarrutus vähentää mekaanisten jarrujen käyttöä, mutta samalla jarrut voivat ruostua ja jumiutua helpommin. Jarrujen säännöllinen herkistely voi pidentää niiden käyttöikää. Tämä työ on erityisen tärkeää sähköautoissa, joissa jarrut eivät pääse samalla tavalla ”käyttöön” kuin polttomoottoriautoissa.
2. Ilmastoinnin merkitys
   Sähköautojen ilmastointijärjestelmä on osa auton lämmönhallintaa, ja sen toimivuus on olennaista paitsi mukavuuden, myös akun oikean toiminnan ja turvallisuuden kannalta. Ilmastointi voi hoitaa esimerkiksi akun jäähdyttämisen tai lämmittämisen, ja siksi sen oikea toiminta on vaatimuksena myös katsastuksen osalta. Jos ilmastointi ei toimi, voi auton korkeajänniteakun lämmönhallinta vaarantua, mikä voi pahimmillaan johtaa turvallisuusriskeihin.
   Monissa sähköautoissa ilmastointijärjestelmä ei ole enää pelkkä ilmastointi, vaan osa lämpöpumppujärjestelmää, joka hallitsee koko auton lämmönsäätelyä. Tämä tekee huollosta monimutkaisempaa ja vaatii erityisosaamista ja -välineitä huoltoliikkeeltä. Erityisesti oikeat kylmäaineet ja öljyt ovat tärkeitä järjestelmän toimivuuden kannalta.
   Lue lisää ilmastointihuolloista »
3. Renkaat ja alusta
   Sähköautojen renkaat ovat usein suurempia ja painavampia kuin perinteisissä autoissa, mikä lisää niiden käsittelyyn liittyviä riskejä. Rengashuollossa on tärkeää käyttää ohjureita, jotta vältetään jarrulevyjen vahingoittuminen – erityisesti kaksikomponenttijarrulevyt voivat vioittua, jos renkaiden asennuksessa käytetään vääriä työvälineitä, kuten iskevää mutterinväännintä.
   Sähköautojen paino rasittaa myös alustaa, ja osien kuluminen on tyypillisesti nopeampaa kuin kevyemmissä autoissa. Pyöränkulmien virheet tulevat nopeasti esiin, ja väärät kulmat voivat kuluttaa renkaat epätasaisesti, mikä lisää huoltokustannuksia. Näiden tarkistaminen on tärkeä osa määräaikaishuoltoja.
   Lue lisää sähköautojen renkaista »
4. Akun huohotusjärjestelmä
   Sähköauton korkeajänniteakun huohotusaukot on pidettävä puhtaina ja toimivina, sillä tukkeutunut järjestelmä voi johtaa vuosien kuluessa kondensaation myötä kosteuden kerääntymiseen akkuun.
   Joissakin automalleissa tehdään ennaltaehkäiseviä huoltoja, kuten akun huohotusventtiilien puhdistamista ja kosteuden poistoa, mutta nämä eivät aina kuulu virallisiin huolto-ohjelmiin. Siksi omistajan on hyvä varmistaa, että huoltoliike huomioi nämä tarvittaessa erityisesti iäkkäämmissä sähköautoissa.
5. 12 voltin akku ja sen tarkastus
   Sähköautojen 12 voltin akku, on tärkeä tarkistuskohde huollossa. Tämä matalajänniteakku ladataan yhdessä korkeajänniteakun kanssa, mutta se ei ole yhtä aktiivisessa käytössä kuin polttomoottoriautoissa. Tästä syystä sen vikaantuminen voi jäädä huomaamatta, ja auton erikoinen oireilu saattaa johtaa jopa vääriin diagnooseihin.
   Joissakin automalleissa 12 voltin akun kunnon tarkastaminen kuuluu huolto-ohjelmaan, mutta Malmarin mukaan sen tarkastaminen olisi syytä tehdä jokaisen huollon yhteydessä.

Mitä omistaja voi tehdä itse?

Sähköauton elinkaarta voi pidentää huolehtimalla korkeajänniteakusta oikein. Esimerkiksi jatkuvaa täyteen lataamista kannattaa välttää. On suositeltavaa pitää akun varaus noin 20–80 prosentin välillä ja ladata sitä harvemmin, mikä vähentää akun rasitusta.

Uuden teknologian mukanaan tuomat haasteet

Sähköautot, kuten myös modernit polttomoottoriautot, vaativat huoltoliikkeiltä uudenlaista osaamista. Kuljettajaa avustavat järjestelmät, kaksikomponenttijarrulevyt ja kehittynyt elektroniikka edellyttävät huollossa erityistä osaamista ja erikoisvälineitä.

Yhteenveto

Sähköautojen huolto eroaa perinteisten polttomoottoriautojen huollosta, mutta niiden säännöllinen tarkastaminen ja huoltaminen on edelleen tärkeää. Huollon tärkeys korostuu erityisesti akkujen huoltamisessa ja oikeiden käyttötottumusten noudattamisessa. Valitsemalla huoltoliikkeen, joka tuntee sähköautojen erityispiirteet, voi sähköauton omistaja varmistaa autonsa toimivuuden ja turvallisuuden pitkällä aikavälillä.

Löydä lähin asiantunteva e-Expert-korjaamosi:

The post Sähköauton huolto: Näin pidät autosi kunnossa ja turvallisena appeared first on e-Expert.

Minkälaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota sähköauton jälkimarkkinarengasta hankittaessa?

”Turvallisuus on tärkein asia! Esimerkiksi kesärenkaissa on huomioitava märkäpito- ja ajo-ominaisuudet ja talvirenkaissa tietenkin talvipito sekä käsiteltävyys talvella. Melu ja vierintävastus tulevat vasta seuraavina tärkeysjärjestyksessä”, Liukkula sanoo. Hänen mukaansa käsiteltävyys on hieman vaikea asia, joka käsitetään yleensä lehtitestien kautta. Haastetta lisää standardoitujen testimenetelmien puuttuminen. ”Meillä Nokian renkailla on selkeä filosofia esimerkiksi talvirenkaiden suhteen: kuljettajalla täytyy olla aikaa huomioida alkava sivuttaisluisto ja reagoida siihen. Emme halua, että auto niin sanotusti lähtee hetkessä lapasesta ja ajautuu tien penkkaan”, Liukkula kertoo.

Renkaista aiheutuva melu ja sen hallinta

Kuluttajat ovat saattaneet kiinnittää huomiota auton aiheuttaman melun tasosta kertovaan EU-merkintään. Liukkula kuitenkin tähdentää, että testimenettelyssä mitataan auton ulkopuolista melua ohiajotestillä, eikä sillä ole tekemistä auton sisämelun kanssa. Testin tarkoituksena on vaikuttaa esimerkiksi asuinalueiden melun vähentämiseen.

Kun puhutaan auton sisätilan ajomelusta, on tärkeää huomioida renkaiden melunvaimennusvaahto, tai sen puute. Monissa sähköautojen ensiasennusrenkaissa ja esimerkiksi Nokian Tyres Silent Drive -renkaissa on melunvaimennusvaahto, joka poistaa jopa seitsemän desibeliä renkaan ilmatilan resonanssitaajuudesta. Renkaan kokonaismeluun vaikutus ei ole yhtä suuri, mutta Liukkulan mukaan melunvaimennusvaahto vaimentaa ilmatilan ominaistaajuuksia vaikuttaen nimenomaan epämiellyttävään melutaajuuteen, joka esimerkiksi vaikeuttaa puheäänen kuulemista auton sisällä. Nokian Tyres Hakkapelitta 10 EV -nastarenkaassa melunvaimennusvaahto on tärkeä, koska se vaimentaa myös nastojen ääntä.

Liukkulan mukaan myös vuodenajat vaikuttavat renkaiden mukavuuteen ajomelun osalta. Esimerkiksi keväisin karkeapintaisella maantiellä melua syntyy enemmän, kuin kesällä tai syksyn uusilla ja tasoittuneilla asvalttipinnoilla ajettaessa. ”Myös kesärenkaissa melunvaimennusvaahto on tärkeä mukavuustekijä. Itse en enää aja sellaisilla renkailla, joissa ei ole vaahtoa, mikäli vain löytyy sopivat renkaat, joista vaahto löytyy”, Liukkula lisää.

Onko sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden rakenteessa merkittäviä eroja?

Merkittävin ero sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden rakenteessa liittyy ensiasennusrenkaiden kokoon: sähköautoissa on tyypillisesti suuremmat ensiasennusrenkaat. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi renkaan kuormitusluokka on, sitä vahvemmat ovat renkaan rakenteet. Muutoin renkaiden halutut ominaisuudet ovat hyvin samankaltaisia: auton pitää pysähtyä ja pysyä tiellä talviolosuhteissa sekä pysähtyä myös märällä tiellä kesäisin ja kantaa auton kuorma.

Tyypillisesti sähköautojen renkaiden kuormankantokyky on suurempi kuin polttomoottoriautojen renkaissa. ”Sähköautojen rengas on jopa ylimitoitettu verrattuna polttomoottoriautoihin”, sanoo Liukkula. Kuormitusluokkaa varten tehdään R54-hyväksyntä, joka kertoo kuorman ja nopeusluokan, jolla rengas on koetuskonetestissä testattu, kun se on hyväksytty tuotantoon ja tieliikennekäyttöön sopivaksi. Renkaan kuormitusluokan (Kuormitustunnus, Load Index, LI) on oltava vähintään ajoneuvon rekisteriotteessa mainitun mukainen. Suuremmalla LI-arvolla merkittyä rengasta voi käyttää.

Miten sähköautojen renkaista tulisi huolehtia?

”Rengas kestää, jos siellä on riittävästi painetta”, Liukkula painottaa. Paine on tärkein asia renkaan kestävyyden kannalta. Olosuhteet saattavat muuttua erityisesti, kun renkaat talvella asennetaan sisällä ja siirrytään ulos pakkaskeleihin, jolloin saattaa syntyä jopa 50 celsiusasteen lämpötilaero. Tällöin renkaan sisäpaine laskee helposti 0,4 baaria ja renkaaseen kannattaa laittaa 0,2–0,3 baria enemmän talvella kuin suosituspaine on. Liukkula tähdentääkin: ”Turvallisella puolella ollaan, kun painetta on hieman enemmän. Missään tapauksessa painetta ei saa laittaa vähän vähemmän esimerkiksi sen vuoksi, että rengas olisi hiljaisempi. Liian vähäisillä paineilla kohdataan vääjäämättä ongelmia esimerkiksi ajokäytöksen tai jopa renkaan pidon suhteen. Ennen kaikkea ongelmia voi tulla renkaan rungon kestävyyden kanssa.”

”Erityisesti takavetoisten sähköautojen suhteen suosittelisin, että 5000 km välein vaihdetaan takarenkaat eteen ja päinvastoin. Sillä saadaan tasattua kulumista sekä isoja säästöjä pitkässä juoksussa”, Liukkula kertoo. Tasaisesti kuluneet renkaat vaikuttavat myös turvallisuuteen, sillä ajoneuvon käyttäytyminen pysyy vakaana. Esimerkiksi kuluneet takarenkaat aiheuttavat talvella pienemmän kulutuspinnan urasyvyyden ja kuluneiden nastojen takia helposti yliohjausta ja vaaratilanteita. Kesällä varsinkin kaarteessa voidaan takarenkaiden pienemmän urasyvyyden vuoksi joutua helposti vesiliirtoon, joka voi johtaa yliohjaamiseen ja vaaratilanteeseen. ”On kuitenkin ehdottomasti huomioitava, että joissain autoissa on eri kokoiset etu- ja takarenkaat, eikä niiden paikkoja voi vaihtaa”, Liukkula painottaa.

Onko sähköautoissa enemmän rengasrikkoja?

Sähköautojen rengasrikot herättävät runsaasti keskustelua. Liukkula kertoi, että jotkut sähköautojen ensiasennusrenkaat voivat olla rakenteeltaan ja urasyvyydeltään erilaisia, jotta saavutetaan pienempi vierintävastus ja parempi toimintamatka ”range”. ”Olisi väärin sanoa, ettei sillä olisi vaikutusta mahdolliseen kivien läpimenoon. Toisaalta kyllä minulla on mennyt matkailuautossakin kivi renkaasta läpi, vaikka urasyvyys on ollut 9,5 mm, Liukkula toteaa ja jatkaa: ”Kevyt, hyvä vierintävastusoptimoitu rengas, joka on tyypillisesti suunniteltu Saksan moottoritielle, ei välttämättä toimi Suomen sorapohjaisella mökkitiellä. Siksi kannattaa valita juuri omiin ajo-olosuhteisiin suunnitellut renkaat.”

Mitä renkaita Liukkula suosittelee sähköautoihin?

Nokian Renkailla on erityisiä sähköautoille suunniteltuja EV-renkaita. Talvituotteiden valikoimassa on vähäisen vierintävastuksen kulutuspintasekoitukset, tuotteita ovat esimerkiksi Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV sekä Hakkapeliitta 10 EV. Lisäksi esimerkiksi Nokian Tyres Hakka Black 3:ssa on Silent Drive -melunvaimennusvaahto, joka on tarkoitettu etenkin sähköautoihin, joissa rengasmelu on dominoiva matalilla nopeuksilla ajettaessa.

”Nämä rengasmallit on optimoitu sähköautoille, mutta Nokian Renkaat on testannut renkaitaan ja rengasprototyyppejään useissa eri sähköautoja koskevissa yhteistyöhankkeissa sekä yhdessä sähköautovalmistajien kanssa ihan autoilun sähköistymisen alkuajoista, Siksi kaikki Nokian Tyres ‑brändin renkaat voidaan asentaa sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti molemmissa.”

Jäikö artikkelisarjan ensimmäinen osa lukematta? Lue mitä Mikko Liukkula kertoo renkaiden kulumisesta, alustan kunnon vaikutuksesta renkaisiin sekä siitä miten renkaat vaikuttavat auton toimintasäteeseen.

Tarvitsetko apua sähköautosi ja sen renkaiden kunnon selvittämiseksi? Ota yhteys lähimpään e-Expert-korjaamoon

Etsitkö sopivia renkaita juuri sinun autoosi? Tutustu Vianorin sivuihin

The post Miten sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaat eroavat toisistaan? Osa 2/2 appeared first on e-Expert.

Mikä on normaalia renkaiden kulumista ja mistä se aiheutuu?

”Lähtökohtaisesti rengas kuluu ainoastaan silloin kun se luistaa. Toisin sanoen, vapaasti pyörivä rengas, jossa on oikea rengaspaine, kuluu hyvin vähän”, Liukkula tiivistää. Moottoritiellä ajettaessa vetävä rengas siirtää voimaa moottorista tiehen, jolloin se luistaa hieman ja kuluu. Esimerkiksi etuvetoisissa autoissa huomataan eturenkaiden kuluvan nopeammin, sillä kaikki voima välittyy eturenkaiden kautta niin kiihdytys-, kuin jarrutustilanteissa. ”Tyypillisesti normaalissa käytössä kiihdyttävä ja eteenpäin vetävä voima on kuitenkin eniten kuluttava”, Liukkula tarkentaa.

Liukkulan haastattelussa käy erityisen selväksi, että ajotapa on yksi suurimmista renkaiden kulumiseen vaikuttavista tekijöistä, niin sähkö-, kuin polttomoottoriautoissakin. ”Mitä kovempia kiihdytykset ovat, tai mitä kovempaa autolla ajetaan, sitä enemmän renkaat kuluvat”, Liukkula vahvistaa. ”Tyypillinen renkaan kuluma rauhallisessa ajossa on yhden millimetrin kuluminen 10 000 kilometriä kohden.”

Poikkeaako renkaiden kuluminen merkittävästi sähkö- ja polttomoottoriautojen välillä?

Sähkö- ja polttomoottoriautoja ja niiden renkaiden kulumista vertailtaessa, on huomioitava, että sähköautot ovat usein suurempia kuin polttomoottoriautot – lukuun ottamatta uusia pienempiä sähköautoja. Jos puolestaan verrataan kokoluokassaan samanlaisia sähkö- ja polttomoottoriautoja, voidaan todeta, että painoero jää vain muutamaan sataan kiloon. Yleisesti ajoneuvoihin suunnitellaan renkaat, joiden kantavuusluokka vastaa ajoneuvon painoa, eli painavammassa autossa on suuremmat renkaat.

Nokian renkaat suoritti talviajotestin Nokian Tyres Hakkapeliitta 10 EV -nastarenkaillaan. Koeautoina toimi viisi sähköautoa, sekä kolme vastaavan kokoista polttomoottoriautoa, joissa on samankokoiset renkaat. Autoilla ajettiin talven ajan etsien samalla renkaiden kulumiseen vaikuttavia tekijöitä. Testin lopputulema oli selkeä: kuljettajan ajoprofiili vaikutti eniten renkaiden kulumiseen. Minkälainen kuljettaja oli kyseessä? Kuinka kovia kiihdytykset olivat olleet ja ajettiinko enemmän kaupunki- vai maantieajoa? Liukkula mainitseekin erityisesti, että nämä tekijät vaikuttivat renkaiden kulumiseen enemmän, kuin auton vääntö tai moottorin tehokkuus.

Miten luistonesto vaikuttaa renkaiden kulumiseen?

Vertailtaessa sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaiden kulumista on ehdottomasti huomioitava myös luistonesto. Esimerkiksi nelivetoisen sähköauton luistonesto on paljon parempi kuin vastaavan tehoisessa polttomoottoriautossa. Kun rengas polttomoottoriautossa alkaa luistaa, ryhtyy auto jarruttelemaan luistavaa rengasta ja pienentämään polttomoottorin tehoa. Toimintojen sykli on huomattavasti hitaampi verrattuna sähköautoihin, joissa toiminnot saadaan suoritettua kymmeniä, ellei satoja kertoja nopeammin polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautossa luistonesto voidaan sähkömoottorin erittäin nopean ohjauksen johdosta suunnitella toimimaan paljon polttomoottoriautoa paremmin.

Käytännön eron luistonestossa huomaakin selvästi, kun vertaillaan esimerkiksi kahta tehokasta autoa keskenään. Mikäli tehokas sähköauto kiihdytetään maantiellä ripeästi nollasta sataan, rengas ei juurikaan ehdi luistaa. Toisaalta vastaavan teholuokan polttomoottoriauto jättää hyvin todennäköisesti renkaiden kulunutta pintaa maantiehen. ”Sähköauton luistonesto on yleensä parempi ja rengas luistaa vähemmän, kuin polttomoottoriautossa. Toisaalta, kun tehoa on huomattavasti enemmän, ja jos tehoa käytetään, niin ilman muuta rengas luistaa ja kuluu enemmän”, Liukkula summaa.

Sähköautot käytettävä alustatarkastuksessa säännöllisesti – vaikuttaa olennaisesti renkaiden kulumiseen.

Liukkulan mukaan sähköautojen renkaiden virhekulumalle löytyy yksinkertainen syy: ”Sähköautojen suuren tehon vuoksi alustan komponenttien kuluminen on yleisesti nopeampaa, kuin polttomoottoriautoissa ja alustaviat ovat yleisempiä, esimerkiksi puslat ja nivelet kuluvat polttomoottoriautoon verrattuna melko nopeasti. Tämä saattaa johtaa renkaiden virhekulumaan.”

Alustavikoja ei välttämättä löydetä katsastuksessa, vaan auto täytyy käyttää asiantuntevalla alustapajalla, jossa voidaan huomioida miten esimerkiksi tukivarsien puslat ja nivelet ovat kuluneet. Renkaiden sisäreunojen kuluminen kielii yleensä nimenomaan alustan ongelmista. Liukkulan neuvo on selkeä: ”Suosittelisin, että sähköauto käytetään 100 000 km välein alustatarkastuksessa. Näin toimimalla säästetään helposti yhden rengaskierroksen hinta.” Hänen mukaansa useissa sähköautoissa huolto-ohjelman puuttuminen altistaa alustan vioille, sillä alustan ja siihen kuluvien osien tarkastuksen aikatauluttaminen jää auton omistajan vastuulle.

Pystytäänkö rengasvalinnoilla vaikuttamaan sähköauton toimintasäteeseen eli rangeen?

”Eniten rangeen vaikuttavat ajonopeus ja ulkoilman lämpötila, sekä keliolosuhteet, eli onko tie kuiva, märkä tai peräti sohjoinen. Valitse ensisijaisesti keliin ja ajoprofiiliin sopiva mahdollisimman turvallinen rengas. Mukavuus- ja taloudellisuusasiat tulevat sen jälkeen”, Liukkula tähdentää.

Rengasteollisuus on viime aikoina keskittynyt vierintävastuksen pienentämiseen, sillä energiatehokkuus on autojen ja renkaiden myyntivaltti. Tietyissä tilanteissa, kuten ensiasennusrenkaissa saatetaan tehdä kompromisseja renkaan muiden ominaisuuksien suhteen, jotta saavutetaan mahdollisimman pieni vierintävastus sekä mahdollisimman suuri range. Esimerkiksi, mitä pienempi urasyvyys renkaassa on, sen pienemmäksi jää myös vierintävastus, sillä vaimentavaa materiaalia on vähemmän. Useissa ensiasennusrenkaissa esimerkiksi kesärenkaiden urasyvyys jää 6–6,5 millimetriin, kun taas jälkimarkkinarenkaissa urasyvyys on 7–8 millimetrin luokkaa. Lisäksi on huomioitava renkaan paino, sillä kevyemmässä renkaassa on pienempi vierintävastus.

”Talvirenkaissa on usein yllättävän pieni vierintävastus”, Liukkula huomauttaa. Märkäpito ja vierintävastus ovatkin vastakkaiset asiat: Talvirenkaissa, joissa käytetään paljon luonnonkumia, on huomattavasti pienempi vierintävastus verrattuna synteettisestä kumista valmistettuihin renkaisiin, joissa on puolestaan hyvä märkäpito. Luonnonkumissa on se etu, että sillä saavutetaan hyvä jää- sekä lumipito, mitä teollisilla synteettisillä kumeilla ei saavuteta. Tästä syystä pohjoismaisissa talvirenkaissa on monesti myös hyvä vierintävastus. ”Esimerkiksi Nokian Tyres Hakkapeliitta R5 EV -kitkarengas ei häpeä juurikaan kesärenkaalle”, Liukkula toteaa. Nastarenkaissa on luonnollisesti hieman suurempi vierintävastus, mutta luonnonkumi materiaalina on kuitenkin vierintävastukseltaan vähäinen ja hyvä materiaali.

Monet rengasvalmistajat tarjoavat erityisratkaisuja nimenomaan sähköautoilijoiden tarpeisiin. Aina erikoisrenkaan osto ei kuitenkaan ole pakollinen, vaikka ne tuovatkin lisämukavuutta sähköiseen ajamiseen.

”Nokian Renkaat on suunnitellut ja testannut renkaitaan sähköautoja varten jo yli 10 vuoden ajan. Tarjoamme erityisesti sähköautoihin suunniteltuja rengasmalleja, mutta kaikki Nokian Tyres -brändi alla olevat tuotteemme ovat sopivia myös sähköautoon. Tästä kertoo myös renkaista löytyvä Electric Fit -symboli, joka ilmaisee, että renkaat voidaan asentaa sekä polttomoottori- että sähköautoihin ja että ne toimivat turvallisesti ja laadukkaasti molemmissa”, vinkkaa Liukkula.

Artikkelisarjan seuraavassa osassa pääsemme Mikko Liukkulan johdolla perehtymään sähköauton renkaiden valintaan, rengasmeluun, ja renkaista huolehtimiseen.
Lue sarjan seuraava osa »

Kaipaako autosi alustatarkastusta? Ota yhteys lähimpään e-Expert-korjaamoon

Etsitkö sopivia renkaita juuri sinun autoosi? Tutustu Vianorin sivuihin

The post Miten sähkö- ja polttomoottoriautojen renkaat eroavat toisistaan? Osa 1/2 appeared first on e-Expert.