Vaikka sähkö- ja polttomoottoriautojen välillä on useita eroja, ei kumpikaan ole ylivoimainen toiseen verrattuna. Todellisten erojen ymmärtäminen voi tuntua hämmentävältä etenkin, kun aiheesta liikkuu ristiriitaistakin tietoa. Lopullinen valinta kannattaa tehdä useamman tekijän, kuten ajotarpeiden, latausmahdollisuuden ja henkilökohtaisten mieltymysten pohjalta.

Ei helpompaa tai vaikeampaa, vaan erilaista

Sähköautoiluun siirtyminen tutusta ja turvallisesta polttomoottoriautoiluista voi tuntua haastavaltakin, mutta eri käyttövoimiin on tärkeintä suhtautua avoimin mielin. Autoilu ei muutu käyttövoiman vaihdon myötä helpommaksi tai vaikeammaksi, vaan lähinnä erilaiseksi – ja mikäli auto ostetaan oman ajotarpeen pohjalta, ei autoilussa tapahtuva muutos ole niin suuri. Käyttötarve määrittää sen, mihin ominaisuuksiin auton ostajan kannattaa kiinnittää huomiota ja panostaa. Runsaasti pidempiä matkoja ajavan on järkevää hankkia erilainen auto kuin lähinnä kaupunkiajoa ajavan. Myös käyttövoimien sisällä autoja löytyy erilaisiin tarpeisiin – sama auto ei sovi kaikille, kulki se sitten sähköllä tai bensalla.

Sähköautoon siirtyessä huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi auton akkukapasiteettiin ja pikalataustehoon. Harvemmin pitkiä matkoja tekevä selviää hyvin pienemmälläkin akulla, mutta jos pidempiä matkoja ajaa säännöllisesti ja arvostaa nopeaa etenemistä, kannattaa akun kokoon ja nopeaan pikalataustehoon panostaa – etenkin, jos pitkiä matkoja tulee tehtyä talvella. Myös esilämmitys on oleellinen tekijä talvella. Auton matkustamotilan esilämmitys tuo mukavuutta matkaanlähtöön ja kylmän akun esilämmitys ennen pikalatausta mahdollistaa maksimaalisen pikalataustehon hyödyntämisen – lyhyen pikalatauksen aikana esilämmitettyyn akkuun saadaan energiaa huomattavasti enemmän kuin kylmään akkuun.

Käyttövoimien suurin ero kulminoituu tankkaukseen ja lataukseen

Sähkö- ja polttomoottoriautoilun suurin ja merkittävin ero kulminoituu tankkaukseen ja lataukseen. Kun polttomoottoriauton tankki täytetään sen lähestyessä loppuaan, sähköauton akkua ei ajeta täydestä tyhjäksi, vaan ajoon lähdetään lähtökohtaisesti täydellä akulla. Jos kotoa tai työpaikalta löytyy latauspaikka, hoituvat sähköauton lataukset kätevästi ikään kuin itsestään. Tämä helpottaa perusarkea, kun auton lataamista eli tankkausta ei tarvitse miettiä. Toisaalta pidemmillä matkoilla latauksen suunnittelu vie hieman enemmän aikaa kuin tankkauksen suunnittelu. Polttomoottoriautosta sähköautoon siirtyvän onkin opeteltava osittain uudenlainen tapa liikkua, johon saattaa kuulua esimerkiksi erilaisten taukopaikkojen hyödyntäminen kuin aiemmin.

Auton käyttökelpoinen toimintamatka on tärkeämpi tekijä kuin akkukapasiteetin tila

Kun sähköautoilua verrataan suoraan polttomoottoriautoiluun esimerkiksi ajomatkan suhteen, ei yleensä ymmärretä pikalatauksen arvoa ja tehoa – jos ajoneuvo on valittu soveltumaan pitkiin matkoihin, auto latautuu normaalin kahvi- tai lounastauon aikana. Lataaminen on nopeaa ja vaikka sitä pitääkin tehdä useasti, ei se välttämättä hidasta matkantekoa, sillä ihminen tarvitsee joka tapauksessa taukoja pitkän ajomatkan aikana. Myös pikalatausverkosto on kehittynyt viimeisen 2–3 vuoden aikana Suomessa huikean paljon, mikä on tehnyt sähköautolla liikkumisesta vaivatonta. Latauspisteen jonottaminenkaan ei ole todennäköistä, koska latureita on paljon sähköautoja kohden, ja latausverkosto kasvaa koko ajan sähköautoilun yleistyessä. Halutessaan latauspaikkojen tilanteen voi monesti tarkistaa puhelimen sovelluksesta tai navigaattorista.

On todettu, että pikalataus kuluttaa akkua peruslatausta enemmän, mutta tällä ei tyypillisesti ole juurikaan merkitystä, jos autoa pääasiallisesti ladataan kotona hitaassa latauksessa. Nykytiedon mukaan akun kuluminen ei ole merkittävä ongelma, sillä akku ei kulu sen nopeampaa kuin auto muutenkaan – akku siis todennäköisesti kestää yhtä pitkään kuin auto muutenkin liikennekäytössä. Moni ajattelee, että heikentynyt akkukapasiteetti on merkki huonosta akusta, mutta 70 % kapasiteetti voi hyvin riittää autoilijan arkikäyttöön. Tärkeämpää kuin täysi akkukapasiteetti on auton käyttökelpoinen toimintamatka eli range. Periaate on sama kuin puhelimenkin kohdalla, jonka akku voi hyvin olla riittävällä tasolla, vaikka kapasiteetti ei olisikaan enää sataprosenttinen.

Mitä enemmän sähköautolla ajaa, sitä edullisempaa ajamisesta tulee

Sähköauton hankintahinta on tyypillisesti vastaavaan polttomoottoriautoon verrattuna kalliimpi, mutta vastaavasti ajaminen sekä huolto- ja korjauskulut edullisempia. Ajamisen kustannusero on tyypillisesti seurausta siitä, että sähköautoa ladataan kotona tai työpaikalla, joka tekee ajamisesta kolme neljä kertaa polttomoottoriajoa edullisempaa. Jos sähköautoilija on kuitenkin vain julkisen latausverkoston varassa, kustannussäästö on paljon pienempi. Julkisen latausverkon varassa oleminen on kustannusten lisäksi melko haastavaa, mutta mikäli latausmahdollisuus löytyy kotoa tai työpaikalta, tulee sähköautoilusta vaivatonta ja mukavaa.

Eri käyttövoimilla on edelleen paikkansa autoilijan tarpeista riippuen. Jos ajokilometrejä kertyy vain vähän, ei sähköauto korkealla hankintahinnalla ole välttämättä järkevää ja vähäisemmällä ajotarpeella polttomoottoriauto voikin olla järkevämpi vaihtoehto. Paljon ajavien kohdalla sähköauton tuoma kustannussäästö konkretisoituu, sillä sähköautoissa huoltovälit ovat aikaan sidonnaisia. Tämä tarkoittaa, että sähköauton huoltotarpeet eivät juurikaan kasva, vaikka ajokilometrejä kertyisi paljon, toisin kuin polttomoottoriauton kohdalla. Voidaan siis todeta, että mitä enemmän sähköautolla ajaa, sitä edullisemmaksi autoilu tulee.

Huoltotarpeet kohdistuvat eri asioihin käyttövoimien välillä

Mekaanisesti sähköauto on paljon yksinkertaisempi verrattuna nykyisiin polttomoottorijärjestelmiin, mutta toisaalta polttomoottoriautotekniikasta löytyy hyvä osaaminen pitkältä ajalta. Sähkömoottoritekniikka on melko uutta, joskin siitä opitaan koko ajan enemmän. Molempiin autoihin voi tulla vikoja eikä huoltovapaata autoa ole olemassa – ei voidakaan sanoa, että toinen käyttövoima olisi toista luotettavampi. Polttomoottoriautossa on kuitenkin sähköautoja enemmän huoltotarpeita määrävälein, kuten öljynvaihdot, ja huollossa vieraileminen on sähköautolla harvinaisempaa, joskin tärkeää.

Käyttövoimien välillä renkaiden ja jarrujen huoltotarpeet eroavat toisistaan eniten. Sähköauton jarrut kuluvat vähemmän, koska sähkömoottori hoitaa jarrutustyöstä ison osan, myös jarrupoljinta painettaessa. Renkaat taas kuluvat monesti sähköautoissa polttomoottoriautoa nopeammin, sillä autojen tehokkuuden ja hiljaisuuden myötä kiihdytyksen ääntä ei kuule moottorin äänestä, jolloin kiihdytys on todennäköisemmin nopeampaa ja kuluttaa renkaita enemmän. Myös sähköauton suurempi paino nopeuttaa hieman renkaiden kulumista.

Sähköauton valmistuspäästöt kompensoituvat nopeasti

Autoilu aiheuttaa päästöjä, käyttövoimasta riippumatta. Sähköautojen valmistaminen on ympäristölle kuormittavampaa kuin polttomoottoriautojen, koska akun valmistamiseen tarvitaan paljon energiaa. Ajaminen on kuitenkin huomattavasti ympäristöystävällisempää, sillä auto ei käytä polttoainetta tai öljyä, joiden kuljettaminenkin aiheuttaa ympäristölle kuormitusta. Tutkimusten mukaan sähköauton valmistuksesta aiheutuneet päästöt tasapainottuvatkin nopeasti suhteessa polttomoottoriautoilun päästöihin, sillä sähköautolla ajaminen on niin ympäristöystävällistä. Sähköautoilulla voidaan välttää pakokaasupäästöt kokonaisuudessaan ja myös jarrupäästöt vähenevät kaupunkiajossa. Koska sähköautolla liikkumisesta ei tule pakokaasupäästöjä ollenkaan, saadaan päästöt kaupungeista häviämään eivätkä syntyneet päästöt ole näin ihmisten haittana. Valmistuksesta ja ajamisesta syntyvien päästöjen lisäksi myös teiden, renkaiden ja jarrujen kuluminen aiheuttavat kuormitusta ympäristölle.

Sen lisäksi, että sähköautoilu on polttomoottoriautoilua ympäristöystävällisempää, sähköautoilu tuo mukavuutta ja helppoutta ajoon ja on monella tapaa polttomoottoriautoilua rauhallisempaa. Sähköauton moottori ei pidä ääntä ja vaihteettomuuden ansiosta sähköauton kiihtyvyys on tasaista eivätkä vaihteen vaihdot tunnu ajaessa. Sähköautopuolen kehitys, niin latausverkoston kuin sähköautokannan osalta, on ollut huimaa eikä muutosta ole näkyvissä. Se, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, jää vain arvailujen varaan.

Mietitkö sähköautoon siirtymistä tai tarvitsetko osaavaa apua sähköautosi kanssa? e-Expertit ovat erikoistuneita sähköautoihin sekä niiden huoltoihin ja korjauksiin – auton merkistä riippumatta. Etsi sinulle lähin e-Expert!

The post Mitä eroa on sähkö- ja polttomoottoriautoilulla? appeared first on e-Expert.

BOSCH AKUT – 100 VUOTTA KASVAVAA SUORITUSKYKYÄ

Vuonna 1922 Bosch aloitti moottoripyöräakkujen valmistuksen. Ensimmäiset autonakut tuotiin markkinoille vuonna 1927. Siitä lähtien Bosch on laajentanut tuoteohjelmaansa markkinoiden vaatimusten ja teknologisten mahdollisuuksien mukaisesti. 1960- luvulla autonakkuihin tuli muovikotelot ja ne varustettiin varaustilan ilmaisimella. Dieselautojen tehokkaan kylmäkäynnistyksen mahdollistavat akut sekä ohutlevyiset akut täydensivät tuoteohjelmaa. 1970- luvulla akkuihin voitiin liittää diagnostiikkapistoke. Vuonna 1983 kalsiumpohjaiset levyt mahdollistivat ensimmäiset huoltovapaat autojen käynnistysakut. 2000-luvun alussa tehokkaat AGM (Absorbent Glass Mat) -akut tuotiin markkinoille start/stop järjestelmällä varustettuihin ajoneuvoihin. Vuonna 2016 Bosch moottoripyörien litium-ioni akut palkittiin Automechanikan innovaatiopalkinnolla*. Raskaan kaluston AGM-akut tulivat Boschin ohjelmaan vuonna 2019.

LAAJA KORKEALAATUINEN AKKUOHJELMA

Nykyaikaiset autot, kuorma-autot, hybridiautot sekä perinteiset bensiinija dieselautot on nykyään varustettu yhä lisääntyvillä sähkötoimisilla mukavuustoiminnoilla. Tähän tarvitaan luotettavat ja tehokkaat energialähteet. Teknologisesti edistykselliset Bosch akut huolehtivat erilaisten ajoneuvojen pitkäaikaisistakin energiatarpeista. Tämä on mahdollista erityisesti Boschin tehokkaiden AGM- ja EFBakkujen ansiosta. AGM akuissa akkuhappo on imeytetty mikrolasikuitumattoihin. Tämä pidentää akun elinikää ja syväpurkauksen vastustuskykyä, mikä mahdollistaa start/stop-järjestelmien vakaan suorituskyvyn sekä mahdollisen pysäköinnin aikaisen suuremman virran kulutuksen. EFB-akut (Enhanced Flooded Batteries) kestävät hyvin syväpurkauksia. Molemmat akkutyypit varautuvat tehokkaasti ja niillä on hyvä kylmäkäynnistyskyky. Bosch on kehittänyt ja valmistanut itselataavien autojen 48 voltin akkuja ensiasennukseen vuodesta 2019.

The post 100 vuotta Bosch-akkuja ja teknologisia innovaatioita appeared first on e-Expert.

Moni on siirtynyt polttomoottoriautosta sähkö- tai hybridiauton omistajaksi, ja yhä useampi harkitsee jommankumman hankintaa. Kokosimme vastauksia tyypillisimpiin kysymyksiin, joita sähkö- tai hybridiauton ostoa harkitseva usein pohtii, ja vinkit, mitä kaikkea on hyvä huomioida arjessa.

Kenelle ladattava hybridi- tai sähköauto sopii ja mitä kannattaa huomioida, kun harkitsee sähköauton hankintaa?

Minkä tahansa auton hankinnassa kannattaa miettiä omaa tarvetta ja millaista ajaminen arjessa on. Ajatko pääasiassa työpaikan ja kodin väliä sekä satunnaisesti pidempiä matkoja? Vai tarvitaanko autoa jatkuvasti pitkien matkojen ajoon? Ladattava hybridi tai sähköauto sopii mainiosti oikeastaan kaikenlaisiin ajotarpeisiin, mutta vaatii hieman suunnitelmallisuutta ja ennakointia esimerkiksi latausmahdollisuuksien osalta.

Jos autoilu on pääsääntöisesti ajoa työpaikan ja kodin välillä, ja latausmahdollisuus löytyy ainakin jommastakummasta, on ladattava hybridi erinomainen vaihtoehto. Lataushybridille säännöllinen lataaminen on tärkeää, mutta kun auton saa lataukseen työpäivän tai yön ajaksi, on ajo arjessa sujuvaa ja edullista. Pidemmillä matkoilla ajaminen sujuu vaivattomasti bensiinillä tai dieselillä. Lataushybridi ottaa jarrutusenergiaa talteen ja tämän vuoksi, vastoin yleistä käsitystä, polttoaineenkulutus pidemmilläkin ajosuoritteilla voi usein olla vastaavaa polttomoottoriautoa pienempää. Lataushybridissä koti- tai työpaikkalatausmahdollisuus on pienemmästä akkukapasiteetista johtuen jopa oleellisempaa kuin täyssähköautoissa.

Usein puhutaan, kuinka pitkä toimintamatka sähköautolla on. Voiko sähköautolla ajaa esimerkiksi 400 km, 500 km vai jopa 600 km, kuten isoimmilla akuilla nykyään. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, mikä on oma todellinen tarve arjessa. Tyypillisimmillään useimmat meistä kulkevat säännöllisesti lyhyttä matkaa esimerkiksi kodin ja työpaikan välillä. Mutta jos jatkuvasti ajaa pidempiä matkoja ja tarvitsee myös pikalatausverkostoa, kannattaa satsata isompaan lataustehoon ja akkukapasiteettiin.

Millaiset ovat sähköauton tai ladattavan hybridin hankinta- ja käyttökustannukset verrattuna polttomoottoriautoon?

Lataushybridien hankintakustannuksissa ei ole enää suurta eroa vastaavanlaisen bensa- tai dieselauton hankintaan verrattuna. Käyttökustannukset hybridiautossa ovat edullisemmat kuin polttomoottoriautossa. Jos auton saa arjessa ladattua kotisähköllä tai julkisissa peruslatauspisteissä esimerkiksi kauppakeskuksissa, ovat kustannukset varsin edulliset, jopa noin kolmasosa polttomoottoriauton käyttökustannuksista.

Täyssähköautoja pidetään usein kalliina, ja polttomoottoriautoon verrattuna hankintahinta onkin usein vielä jonkin verran arvokkaampi. Kuitenkin kun verrataan ominaisuuksiltaan vastaavanlaista autoa, ei ero enää ole kovin suuri, mitä suurempiin autoihin mennään. Suuritehoisissa autoissa hintaero voi olla autoverottomuuden ansiosta päinvastainenkin. Julkisten pikalatauspisteiden käyttökustannukset ovat melko lähellä bensan tai dieselin kustannuksia.

Kustannuksia arvioidessa olisi hyvä huomioida auton koko elinkaaren kustannukset. Sähköllä ajo on melko edullista, joten kun hankintahinnan lisäksi huomioidaan käyttökustannukset, voi hintaero ajosuoritteesta riippuen kääntyä jopa sähköauton eduksi.

Hybridi- ja sähköautojen lataus: kuinka se onnistuu?

Täyssähköautoa ei tarvitse ladata joka päivä, mutta lataushybridille on eduksi, mitä enemmän sitä pitää latauksessa, eli hybridin omistajan kannattaa varautua siihen, että kotoa löytyy latausmahdollisuus. Täyssähköautolla tulee toimeen julkisenkin latausverkoston avulla. Pidempien matkojen osalta vaaditaan jonkin verran suunnitelmallisuutta, ja on hyvä varmistaa, mistä matkan varrelta löytyy latauspisteet. Pikalatausverkosto on Suomessa jo hyvin kattava. Se on kehittynyt ja kehittyy koko ajan kovaa vauhtia. Tyypillisillä pikalataustehoilla (≥ 100 kW) sähköautoon voidaan ladata noin 200 km toimintamatkaa 15 minuutin tauon aikana, eli pidemmätkin ajot sujuvat vaivattomasti pienellä varautumisella ja auton voi ladata esimerkiksi kahvipaussin aikana.

Miten sähkö- tai hybridiautolla ajaminen arjessa eroaa polttomoottoriautolla ajosta?

Sähköauton käytössä perusajatus on erilainen kuin polttomoottorilla ajaessa: tankkia ei ajeta täydestä tyhjäksi, vaan lähtökohtaisesti ajoon lähdetään akku täynnä, kun lataus onnistuu huolettomasti esimerkiksi yön aikana. Jos auto valitaan niin, että pääsääntöisesti voidaan ajaa vain sähköllä, tankkaaminen jää täysin, eikä siitä tarvitse kantaa huolta arjessa.

Sopiiko hybridi- tai sähköauto Suomen talviolosuhteisiin?

Kyllä soveltuu. Sähkö- tai hybridiautolla pärjää Suomen talviolosuhteissa oikein hyvin, ja niistä on tehty paljon talviajotestejä. Sähköauto on talviajossa vaivaton ja mukava käyttää, ja sen voi esimerkiksi esilämmittää ennen ajoon lähtöä. Toisaalta on syytä huomioida, että talviolosuhteissa ajosuorite pienentyy ja latausmahdollisuuksien kanssa täytyy tehdä etukäteissuunnittelua. Talviaikaan energiaa tarvitaan myös muuhun kuin auton liikuttamiseen, ja tästä syystä akkua on ladattava useammin kuin vastaavalla matkalla kesällä. Pienellä suunnitelmallisuudella sähköauto on kuitenkin vaivaton myös Suomen talvessa.

Mitä on huomioitava hybridi- ja sähköauton huollossa?

Lähtökohtaisesti täyssähköauton huoltotarpeet ovat pienemmät kuin polttomoottori- tai hybridiauton. Toisaalta kaikissa autoissa on kuitenkin paljon kuluvia osia, ja auton hyvän kunnon ylläpitäminen sekä säännöllisesti huoltaminen on tärkeää. Huoltokäynnit tulee hoitaa auton valmistajan määrittämän huolto-ohjelman mukaisesti.

Sähkö- tai hybridiauton omistajan on syytä muistaa, että korkeajännitejärjestelmät vaativat täysin erilaista osaamista kuin polttomoottoriautot. On tärkeää, että ajoneuvon korjaamisen suorittaa ammattilainen, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen – näin korjaus tehdään turvallisesti ja varmistetaan, että huoltotoimenpide on turvallinen työn tekijälle itselleen, ja että ajoneuvo jää turvalliseen käyttökuntoon huollon jälkeen.

e-Expert-korjaamot palvelevat sähkö- ja hybridiautojen omistajia ammattitaidolla merkistä riippumatta. Jokaisella erikoistuneella e-Expert-korjaamolla on sähköajoneuvotekniikkaan koulutettu henkilöstö, ajantasainen korjaamovarustus sekä sähkö- ja hybridiautoihin erikoistunut tekninen tuki. Määräaikaishuollot ja korjaukset tehdään autonvalmistajan ohjeiden mukaisesti, jolloin myös ajoneuvon mahdollinen tehdastakuu säilyy. Katso sinulle lähin e-Expert-korjaamo!

The post Opas hybridi- tai sähköauton ostajalle ja omistajalle appeared first on e-Expert.